Tämä Kaisa Kokon Vieraskynä-kirjoitus ”Osaamista ja sen sanoittamista” julkaistaan osana Talentchainin Työelämätaidot-teemaa, jossa käsittelemme teesejä 2020-luvun työelämätaidoista. Kaisa Kokko on osaamisen kehittämisen, monikanavaisen opettamisen ja kouluttamisen ammattilainen. Kaisalla on vahva kokemus ja näkemys asiakaslähtöisestä palveluliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä asiakkaita ja henkilöstöä osallistavin keinoin. Kaisa tunnetaan innostavana opettajana, kouluttajana, esiintyjänä ja valmentajana.

Osaamista ja sen sanoittamista

Kun kirjoitan tätä blogitekstiä, elämme tuntemamme työelämän kannalta poikkeuksellisinta aikaa koskaan. Koronavirusepidemian myötä etätyöstä, virtuaalikokouksista ja monikanavaisuudesta tuli yhdessä yössä työelämän uusi normi. Moni yritys on valtavien haasteiden edessä, kun asiakkaat ovat kaikonneet kotikaranteeniin. Jo ensimmäisen viikon aikana olemme onneksi saaneet lukea myös positiivisista pilkahduksista, kun moni yritys on muotoillut ydinpalveluitaan täysin uudelleen.  Ei ole ihme, jos kaiken tämän uutisvirran keskellä mieli karkailee pohtimaan suuria kysymyksiä myös omalla kohdalla. Mistä kaikesta muodostuukaan minun osaamiseni? Millaisissa työtehtävissä voin sitä hyödyntää? Onko osaamiseni muotoiltavissa tarvittaessa myös toisen toimialan tai työtehtävän käyttöön, miten? Entä mikä on minun osaamiseni merkitys yhteiskunnan tulevaisuuden ja vastuullisen kehittymisen kannalta?

Väitän, että jo alkuunpääsy voi olla haastavaa, sillä oman osaamisen sanoittaminen ei ole monelle meistä ihan läpihuutojuttu. Puhun kokemuksesta, sillä päätin itse reilu vuosi sitten lähteä kohti uusia kokemuksia – työskenneltyäni 15 mahtavaa vuotta saman työnantajan palveluksessa. Ensimmäisiä CV:itä kasatessani yllätyin, kuinka haasteelliseksi osaamiseni sanoittamisen välillä koinkaan! Muistan jopa googlettaneeni, mitä tarkoittaa visuaalinen CV, kun joku tällaisenkin termin esiin nosti. Osaamisia kuvatessani huomasinkin pian olevani nykyajalle tyypillisessä tilanteessa: tehtävänimikkeeni kertoivat todella vähän siitä, mitä kaikkea niissä rooleissa toimiessani olinkaan lopulta tehnyt, oppinut ja kokenut. Päätin lopulta tarttua haasteeni mustaa laatikkoa eri nurkasta. Aloin rakentaa CV:tä, joka muistutti enemmän portfoliota.

Työkaluista apua ja inspiraatiota

Sosiologi ja tutkija Mikko Piispa nimitti kirjassaan Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta 1980-1990 luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten työelämäkokemusta ”portfoliomaiseksi” (Piispa 2019). Käsite ja sen takana oleva oivallus on kerrassaan tarkkanäköinen. Työnantajat alasta riippumatta ovat enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, mitä kaikkea olet tähänastisessa työ- ja opiskeluelämässäsi todella tehnyt, kokenut ja oppinut – titteleistä viis. Substanssiosaaminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen optimaaliseksi hyödyntämiseksi tarvitsemme myös sosiaalisia taitoja. Erään osaamisen kehittämisen maailmassa tunnetun laskentakaavan mukaan arvomme työelämässä lasketaan kaavalla Osaaminen x Sosiaaliset taidot. Jos tässä yhtälössä toinen on nolla, on toinenkin puoli nolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osaamisemme arvo lunastetaan vasta, kun se otetaan aktiiviseen käyttöön.

…arvomme työelämässä lasketaan kaavalla Osaaminen x Sosiaaliset taidot.

Moni opiskelija kohtaa osaamisensa sanoittamiseen liittyviä haasteita viimeistään päättäessään lähteä työmarkkinoille. Lohdullista on, että tähän haasteeseen voi alkaa varautua jo hyvissä ajoin! Oman kokemukseni mukaan yksi parhaista työkaluista oman osaamisen monipuoliseen kuvaamiseen on visuaalinen ja päivittyvä e-portfolio. Sen rakentumista tukee säännöllinen, systemaattinen ja omaa oppimisprosessia pohdiskeleva itsereflektointi. Näin ollen kaikki osaamistasi kartuttava tekeminen, minkä voit siirtää osaksi portfoliotasi, kannattaa sinne myös siirtää. Esimerkkeinä tästä voisivat toimia:

  • harjoitustyönä kirjoitettu blogi
  • nauhoitettu podcast
  • opintojaksolla rakennettu uuden palvelun prototyyppi
  • tutkimuksena tehty opinnäytetyö.

Osaamisten ja ominaisuuksien sanoittamisessa auttavat myös erilaiset osaamiskartat – erilaisia pohjia löytää helposti vapaana verkosta. Paljon käytetty mitä-miten-miksi -malli toimii osaamisen sanoittamisen rakenteena hyvin. Oman osaamisen sanoittamisessa alkuun pääsyä voi auttaa osaamisen ryhmittely erilaisiin osa-alueisiin. Kuviossa 1 esitetty Laakkosen (2016) Osaamiskäsi on yksi hyvä malli ja visualisointi aiheesta.

JAMK-osaamiskasi
Osaamisen käsi auttaa hahmottamaan, mistä oma osaaminen muodostuu (Laakkonen 2016).

Osaamisen sanoittaminen käytännössä

Miten opinnoissa kartutettua osaamista sitten tunnistaa ja miten sitä sanoitetaan? Avaintekijänä on ensin tunnistaa ja sen jälkeen rakentaa ymmärrettävä, ei liian alasidonnainen sanoitus tietynlaisille tekemisille. Opettajan prosessia tukeva rooli on tässä kohtaa merkittävä. Opintojaksoille tehdyt pedagogiset ratkaisut ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät vielä yksin riitä. Niitä tulee myös jaksaa opiskelijoille sanoittaa ja perustella. Esimerkiksi: ”…toteutamme nämä kehityshankkeet pienryhmissä, jossa toimitte enimmäkseen itseohjautuvasti, opettajan toki teitä tukien ja valmentaen. Näin opitte projektimaista työskentelyä, organisointitaitoja ja itsenne johtamista”.

Opettajan tulee esimerkillään johtaa opiskelijoitaan kohti oman osaamisen rohkeaa näkyväksi tuomista ja riittävän korkuisen riman asettamisesta. Esimerkiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulun restonomiopinnoissa näitä osaamisia harjoitellaan systemaattisesti heti ensimmäisestä vuodesta alkaen Osaajana kehittyminen -opintojaksolla. Kannattaa myös pohtia, miten voit tuoda osaamisiasi ja kiinnostuksen kohteitasi esille potentiaalisten työantajien silmissä, esimerkiksi osallistumalla keskusteluun ammatillisessa sosiaalisessa mediassa, kuten LinkedInissä. Kynnys voi tuntua alkuun suurelta, mutta rohkaisen silti kokeiluihin matalalla kynnyksellä! Onnistumisten kautta saat itseluottamusta jatkaa, epäonnistumisista saat oppia tulevaan.

Opettaja osaamisen sanoittamisen valmentajana

Opettajana koen, että työni tärkein tavoite on auttaa opiskelijoitani saavuttamaan henkilökohtaiset työelämään liittyvät tavoitteensa. Tavoitteisiin pääsy mahdollistetaan rakentamalla ja fasilitoimalla opetussuunnitelman mukainen opetuskokonaisuus, joka huomioi myös opiskelijan aikaisemman osaamisen sekä henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet. Modernin opettajan roolia kuvaavat parhaiten sanat valmentaja ja mentori, joihin itsekin vahvimmin samaistun. Lisäksi ajattelen, että opiskelijat ovat myös asiakkaitani, joille haluan rakentaa merkityksellisiä oppijakokemuksia, myös elämyksellisyyttä ja tunnetta sidosaineeksi sekoittaen.

Väitän, että oman osaamisen sanoittaminen ja sen näkyväksi tekemisen taidot ovat keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Siksi niitä kannattaakin alkaa harjoitella vaikka jo tänään.

Millainen on sinun portfoliosi?

 

Kirjoittaja
Kaisa Kokko
Opettaja, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö
Asiakaskokemuksen, palvelumuotoilun ja henkilöstön osaamisen kehittämisen asiantuntija. Tunnustettu innostaja ja elinikäinen oppija.

Kaisa Kokko

 

Lukuvinkkejä
Piispa, M. 2018. Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Helsinki: Teos. Lisätietoja.
Pajunen, R. 2019. Omaa tehtävää etsimässä: Löydä vahvuutesi ja intohimosi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
JAMK-oppimateriaalit: Portfolio.
JAMK-oppimateriaalit: Osaamisen tunnistaminen.




Tämä Veera Lehtismäen kirjotus ”Ajatustyön kasvu ja ärsyketulva nostavat mielen vahvistamisen työnantajan työelämätaidoksi” julkaistaan osana Talentchainin Nuori mieli -aiheista teemaa, jossa käsittelemme näkökulmia ja työkaluja nuoren mielen hyvinvointiin. Pidämme seuraavan Nuori mieli – tapahtuman 2.4.2020 aiheesta Mielen hyvinvointi osaksi yrityskulttuuria Teams-etätapahtumana.

Päivän ohjelmaan ja ilmoittautumiseen tästä.

Ajatustyön kasvu ja ärsyketulva nostavat mielen vahvistamisen työnantajan työelämätaidoksi

Nyky-yhteiskunnassa ajatustyön määrä kasvaa samaa vauhtia, kun yksinkertaiset suorittavat työt saadaan automatisoitua. Vielä muutama vuosikymmen sitten aivot narikkaan -työ oli normaalia arkea monen kohdalla. Työntekijä keskittyi itse vain omaan rajattuun tehtäväänsä ja joku muu ajatteli sitten enemmän kokonaisuutta. Jos mielen kanssa oli haasteita, eivät ne välttämättä tulleet kovin selkeästi esille työsuorituksessa, eikä niiden pinnalle nostamista koettu välttämättä muutenkaan niin tärkeäksi asiaksi.

Aloin miettimään itse omaa 20 vuoden takaista lukioaikaani ja siellä psykologian opiskelua. Muistan, kuinka aihe tuntui itsestäni tosi kiehtovalta, mutta samalla hyvin vieraalta alueelta. Jotenkin mielen asiat tuntuivat olevan siihen aikaan aika irrallinen ja mystinen osa koko muuta elämää. Urheilussakin mieli ja keho olivat kaukana toisistaan, vaikka tosiasiassa mieli vaikutti silloinkin etenkin kilpaurheilutasolla vähintään yhtä paljon kuin keho lopputuloksiin. Koripallojoukkueellemme pidettiin muutaman kerran rentoutumis- ja mielikuvaharjoittelua. Se herätti meissä tytöissä silloin enemmän naureskelua kuin sitä, että siitä voisi olla merkittävää hyötyä pelaamisessa. Nykypäivänä tilanne taitaa onneksi olla jo toinen, koska ainakin huippu-urheilussa mielestä kuulee puhuttavan paljon enemmän.

Mieli nousee tärkeimmäksi työvälineeksi

Yhteiskuntamme ja arkemme on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Suorittava työ ei ole kokonaan hävinnyt, mutta niihinkin töihin alkaa liittyä yhä enemmän vuorovaikutusta ja odotusta ratkaista itsenäisesti eteen tulevia asioita. Ihmisten mieli alkaa olla joka puolella se tärkein työväline. Samaan aikaan mielen asiat korostuvat muutenkin ihmisten elämässä, kun mieleen kohdistuu yhä suurempi määrä ulkoista ärsykettä. Maailma on auki muutaman painalluksen päässä älylaitteilla, ja digiajan myötä olemme muiden tavoitettavissa jatkuvasti, ellemme itse aktiivisesti rajoita sitä.

Mielen vahvistaminen korostuu nuoremmilla sukupolvilla

Etenkin nuorille tämä ärsyketulva on somen ja muutenkin älylaitteiden myötä vielä paljon suurempi kuin vanhemmille ikäpolville. Nuoret ovat kasvaneet siihen, että älypuhelin täyttää kaikki tyhjät hetket. He ovat kasvaneet myös somepalveluiden omanlaiseen vertailukulttuuriin ja se vie paljon energiaa. Tätä aihetta on tutkittu kattavasti kirjassa iGen: Why Today’s Super-Connected Kids Are Growing Up Less Rebellious, More Tolerant, Less Happy–and Completely Unprepared for Adulthood–and What That Means for the Rest of Us (Twenge 2017).

Toisaalta nuoret myös haluavat nostaa mielekkään työn itse vahvemmin esille. Harvemman suusta kuulee enää meillä Soldemillakaan sitä, että haluan työn, jossa ei tarvitse ajatella. Työltä odotetaan merkityksellisyyden kokemusta.

Mielessä piilee hyödyntämättömiä voimavaroja

Vaikka mieleen liittyvät haasteet ovat välillä aika raskaita yritysten, yhteiskunnan ja yksilön kannalta, näen siinä kuitenkin paljon hyvää, että ihmisten mieli alkaa olla elämässä enemmän keskiössä. Uskon, että oman mielen ja kehon vahva yhteys on hyvin perustavanlaatuinen asia hyvässä elämässä. Mitä herkemmin ihminen huomaa kehon viestejä siitä, että mieli käy vaikkapa ylikierroksilla, sitä paremmin hän pystyy korjaamaan tilannetta, eikä kuormitustilanteet pääse etenemään liian pitkälle.

Aivoaalloilla on taipumus synkronoitua keskenään, kun ihmiset ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa.

Meillä on varmasti paljon hyödyntämätöntä voimavaraa omassa mielessämme, kun tutustumme siihen paremmin. Ja mitä paremmin ihmisten mielet synkkaantuvat myös keskenään, sitä paremmin meillä menee niin yritysten kuin yksilöidenkin kannalta. Ihmisten aivojen keskinäistä synkronoitumista työelämässä tutkitaan Suomessakin juuri nyt Helsingin Yliopiston HUMEX-projektissa, jota johtaa Katri Saarikivi. Aivoaalloilla on taipumus synkronoitua keskenään, kun ihmiset ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Mielemme vaikuttavat siis vahvasti toisiinsa.

Teollinen aikakausi paloitteli elämän osa-alueet lokeroihin, mutta olemme nyt palaamassa siihen ymmärrykseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Etenkin ihmisten mieli. Emme voi enää ajatella yrityksissäkään, että lokeroidaan työntekijöiden mielen asiat HR-henkilön työpöydälle ja muut keskittyvät sitten varsinaiseen bisnekseen. Tuotannon, markkinoinnin, myynnin, IT:n talouden ja ihan kaikkien osastojen on havaittava tämä. On ymmärrettävä, että ihmisten mieli on aidosti yrityksen tärkein työväline. Heikosti voivalla mielellä ei saada aikaan hyvää työn laatua, tehokkuutta, tai tuottavaa yhteistyötä, oli titteli tai CV mikä hyvänsä.

Mieltä vahvistetaan niin pehmeillä kuin kovillakin asioilla

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on yhtä paljon kovia kuin pehmeitä asioita. Se ei siis ole pelkästään empatiasta, tunteidenhallinta- tai vuorovaikutustaidoista puhumista, vaan se on myös mm. strategiatyötä ja mielen hyvinvoinnin mittaamista. Uskon , että yksi syy siihen, miksi mielen asioiden merkitys nousee niin hitaasti yrityksissä prioriteettilistalla, on juuri se, että ne kategorisoidaan vielä liian mustavalkoisesti juuri pehmeiksi asioiksi ja sellaisiksi kehitetään, mikäli ylimääräistä aikaa riittää -asioiksi.

Silloin kun talousjohtaja alkaa tosissaan kiinnostua siitä, miten psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot saadaan laskuun, ollaan oikealla polulla. Kun tuotannosta vastaava ihminen alkaa miettiä, miten ihmiset keksisivät parempia ja nopeampia ratkaisuja eteen tuleviin tilanteisiin, ollaan silloinkin hyvällä suunnalla. Ja kun joku muu johtaja miettii, miten ihmiset osaisivat kehittää yhdessä entistä sulavammin yrityksen asioita, viestii sekin siitä, että mielen vahvistamisen merkitys alkaa nousta. Mitä paremmin yrityksissä pystytään vahvistamaan niin kollektiivisesti kuin yksilötasolla mielen vahvistumista, sitä vahvempi menestystekijä siitä saadaan. Mielen joustavuus, kestävyys ja innovatiivisuus ovat niin vahvoja menestymisen avaimia, että niihin kannattaa panostaa niin pehmeiden kuin kovienkin syiden vuoksi.

Tee mielestä neutraali asia

Turha salamyhkäisyys tai tabuajattelu hälvenee, kun mieltä lähestytään neutraalisti monelta kantilta. Ainakin itselleni tuo neutraalius tulee esimerkiksi sitä kautta, että omaan jonkinlaisen perusymmärryksen mielen toiminnasta – samoin kun se aikaisemmin on ollut fyysisestä hyvinvoinnista. Silloin mielen asiat nähdään kuuluvan ihan kaikkien normaaliin elämään ja arkeen, eikä esimerkiksi vain niiden elämään, joilla on ollut selkeästi mieleen liittyviä sairauksia.

Oman mielen aktiivinen kehittäminen vahvistaa myös neutraalia asennoitumista. Kun löytyy halua tutustua paremmin omaan mieleensä, ja näkee, että omassa mielessä löytyy aina kehitettävää, voi samalla levittää huomaamatta tätä uteliasta lähestymistä ympärilleenkin.

 

Kirjoittaja
Veera Lehtismäki
Toimitusjohtaja Soldem
Intohimoinen ihmismielen tutkija.
Johtamisessa kulkee vahvasti ajatus: Yhteistyötaidot ovat avain yksilöiden ja yritysten menestykseen!

toimitusjohtaja Veera Lehtismäki

 

P.s. Tutustu myös edelliseen Nuori mieli -kirjoitukseemme. Helmikuun Vieraskynänä meillä oli Sitomo Oy:n ja erityisvoimia.fi:n Riikka Seppälä: Riittämättömyyden uuvuttamat – 2020 työelämää nuoren naisen silmin.




Tämä Taru Puukon Vieraskynä-kirjotus julkaistaan osana Talentchainin Työelämätaidot-teemaa, jossa käsittelemme teesejä 2020-luvun työelämätaidoista. Tutustu Taruun ja hänen Uralifti-yritykseensä paremmin tekstin alalaidassa. 

Tulevaisuuden työelämätaidot

Tulevaisuuden työelämä. Tämä aihe puhuttaa lähes jokaista työtehtävästä, tittelistä tai tilanteesta riippumatta. Meitä kaikkia yhdistää se, että työelämäkenttä muuttuu nopeasti, ehkä nopeammin kuin koskaan, ja tähän muutokseen meidän jokaisen tulisi kyetä jollain tavalla vastaamaan. 

Millainen on tulevaisuuden työelämäkenttä? Mitä työelämätaitoja tulevaisuus meiltä edellyttää? Mitä taitoja kehittämällä avaamme itsellemme mahdollisuuden ovia työurien ja onnistumisten suhteen? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin tuskin löytyy absoluuttisia oikeita vastauksia. Selvää on kuitenkin se, että toimialarajat hämärtyvät ja uudenlaiselle osaamiselle syntyy jatkuvasti kysyntää. Tartuin vieraskynään oikein mielelläni kertomaan omia ajatuksia näiden aiheiden tiimoilta. Jo vuonna 2018 luennoimme yhdessä aiheesta kollegani Jussi Niemen kanssa ja on hienoa huomata, kuinka tulevaisuuden työ ja työelämätaidot herättävät keskustelua – ehkä jopa enenevissä määrin! 

Mistä oikein on kyse, kun puhutaan työelämätaidoista? Käsitteistö voi joskus tuntua hankalalta, varsinkin kun huomaa, että samalla termillä tarkoitetaan hieman eri asiaa eri yhteydessä. Olen tehnyt taito– ja osaaminen-termien väliin pesäeroa, jotta olisi helpompi ymmärtää, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Käytän sanaa taito kuvaamaan abstrakteja asioita, joita on ehkä vaikeampi konkreettisesti esittää. Taidolle ominaisena piirteenä pidän sitä, että ne vaativat meidän tiedonkäsittelyltä eli kognitiivisilta toiminnoilta eri tavoin kapasiteettia. Uuden oppiminen, tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisukyky ja syy-seuraus-suhteiden ymmärrys. Ajattelun ajattelu, oppimaan oppiminen, vuorovaikutus. Näitä ei ole samalla tavalla helppo sanoittaa, kuin esimerkiksi osaamiseksi luokittelussani laskettava Facebook-pixelin asentaminen nettisivujen koodiin. Toki taidot ja osaaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, mutta asian selkeyttämiseksi lähestyn aihetta näin. 

Mitkä siis ovat tämän ajan ja tulevaisuuden keskeisimmät työelämätaidot? Ainakin seuraavana mainittuja taitoja kehittämällä pysyy muuttuvan maailman kelkassa mukana. 

Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen 

Mitä? Eikö tässä olekaan kyse osaamisesta, kun puhutaan osaamistarpeesta? Ei. Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen edellyttää meiltä muutamien asioiden osaamista ja tarkastelua, jotta meillä kehittyy taito tulevaisuuden osaamistarpeiden havainnoimiseksi. 

Huomiota täytyy kiinnittää seuraaviin osa-alueisiin: 

  1. Liiketoiminnan perusymmärrys: missä osaamista tarvitaan? 
  2. Ilmiöiden ymmärrys: mitä osaamista tarvitaan? 
  3. Talouden ymmärrys: milloin osaamista tarvitaan? 

Yritystoiminnan ja liike-elämän perustuntemus on ensimmäinen tärkeä asia, jossa osaamista kannattaa kehittää. On tärkeää ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita, jotta voi ymmärtää, millaiselle osaamiselle erilaiset ilmiöt ja teknologian kehitys luovat yrityksissä kysyntää. Kaikille toimiville yrityksille löytyy yhteisiä nimittäjiä, esimerkiksi lainsäädäntö, hallinto, asiakkaat sekä heille tarjottavat palvelut/tuotteet ja henkilöstö. Monesti nämä nimittävät tekijät myös yhdistävät yrityksiä toisiinsa toimialarajojen ylitse. On erittäin tärkeää ymmärtää, millaisten sidosryhmien kanssa yritykset ovat tekemisissä. Sidosryhmissä nimittäin tarvitaan aina vastavuoroisesti liiketoiminnan ymmärrystä sidosryhmien välillä ja näillä rajapinnoilla syntyy usein täysin uusia osaamisalueita, joille on kysyntää. 

Toiseksi asiaksi tarkasteluun kannattaa ottaa erilaiset ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmisten sekä yritysten arkeen. Miten esimerkiksi digitalisaatio vaikuttaa yritysten taloushallintoon? Mitä mahdollisuuksia se aukaisee ja millaista muutosta se vaatii? Mitä osaamista tarvitaan ja kuka homman hoitaa? Miten se vaikuttaa yritysten toimintaan – heidän henkilöstöön ja asiakkaisiin? Nämä ovat kysymyksiä, joiden läpi voi tarkastella erilaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Nämä auttavat tunnistamaan niitä paikkoja, joissa osaamistarpeita syntyy. Tässä konkretisoituu hyvin se, miksi on tärkeää ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita. 

Kolmanneksi ei ehkä niin mediaseksikäs, mutta tuiki tärkeä aihealue, nimittäin talous. Talouden syklien ja suhdannevaihteluiden perusymmärrys ja markkinoiden ymmärtäminen auttavat tunnistamaan, milloin millekin osaamiselle on kysyntää ja jopa, että mihin kysyntää syntyy. Systeemiajattelu on asia, mitä kannattaa kehittää, jotta syy-seuraussuhteiden ymmärrys kehittyy. Taloudessa esimerkiksi öljyn hinnan vaihtelut voivat heijastua esimerkiksi rakennuskustannuksiin, mikä edelleen voi aiheuttaa hiipumista investoinneissa, mikä edelleen heijastuu eri toimialoihin. Toisaalta tämä voi synnyttää kysyntää jollekin toiselle ratkaisuille. Esimerkki on todella pelkistetty, mutta tarkoitukseni on havainnoida, millaisia skenaarioita voi etukäteen mistäkin muutoksista luoda. Jokaisessa suhdanteessa, myös taantumassa, löytyy mahdollisuuksia! 

Itsetuntemuksen kehittäminen 

Miksi itsetuntemuksen kehittäminen on tärkeä taito työelämän kannalta? Koska vain sinä tiedät, kuka olet ja mitä haluat. Kyseessä on tietenkin aika perustavanlaatuiset kysymykset, joiden ääreen aika ajoin tulisi pysähtyä. Kun pysähtyy säännöllisesti pohtimaan, kuka on ja mitä haluaa sekä onko työssä tai arjessa jotain sellaista, mihin toivoo muutosta, tulee samalla pitäneeksi katseen avarana erilaisten mahdollisuuksien suuntaan. Itsetuntemuksen kehittämisessä kyse on jatkuvasta prosessista, koska me ihmiset muutumme elämän varrella; todennäköisesti 15- vuotiaana halusit tai toivoit erilaisia asioita kuin nyt. 

…todennäköisesti 15- vuotiaana halusit tai toivoit erilaisia asioita kuin nyt. 

Itsetuntemuksen kehittäminen helpottaa mukautumista muuttuvan maailman menoon ja itseasiassa kaiken muutoksen keskellä tuo lisää hallinnan tunnetta omaan elämään ja vaikuttaa hyvinvointiin positiivisesti. Tämä voi kuulostaa kliseiseltä, mutta itsetuntemus on avain oman polun löytämiseksi. 

Itsetuntemuksen kehittämisessä kannattaa ottaa muutama osa-alue tarkastelun alle: 

  1. Sisäiset motivaatiot vs. ulkoiset odotukset: elänkö omia vai toisten toiveita täyttääkseni? 
  2. Vahvuuksien tunnistaminen: mikä on oma supervoimani? 
  3. Itsensä johtaminen: miten hyvin tunnen itselleni sopivat tavat ja toimintamallit, joiden avulla työ tuottaa hedelmää? 

Ensimmäinen ja tärkein tunnistettava asia on se, kuka omaa toimintaa ohjaa? Varsinkin uran tai opintojen alkuvaiheessa alamme toimia helposti ulkoisten odotusten mukaan, sen mukaan, mitä perhe, ystävät ja yhteiskunta meiltä odottavat. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa, koska jotainhan täytyy tehdä ja joskus toisten vinkeistä on hyötyä eteenpäin pääsemiseen. Tässä kuitenkin piilee vaara, että jää toteuttamaan sitä toisten mielestä itselle soveltuvaa tehtävää ja oma sisäinen motivaatio hukkuu näiden ulkoa tulevien odotusten alle. Tärkeää on pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat itseä motivoi, mikä saa innostumaan ja mikä tuntuu sisimmässä omalta. (Aiheesta lisää Tutkintopettymys-luentoni tallenteessa.) 

Toinen keskeinen asia oman itsetuntemuksen lisäämisessä on oppia tunnistamaan omat vahvuudet. Tämä vaatii yhtälailla säännöllistä pysähtymistä ja oman tekemisen analysointia ja myös palautteiden kuuntelemista. Mikä tekeminen on mieleistä? Mitä tehdessä pääsee flow-tilaan? Minkä asioiden tekemisestä jää hyvä ja energinen fiilis? Omien luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen auttaa kyvykkyyksien kehittämisessä. Oppiminen on nopeampaa ja todennäköisesti työn tulokset ovat parempia silloin, kun omia vahvuuksia pystyy soveltamaan. Jotta näitä supervoimia pääsee hyödyntämään, täytyy ne ensin tunnistaa, joten tämä kannattaa ehdottomasti ottaa tarkastelun alle! 

Kolmantena asiana itsetuntemuksen kehittämisessä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia arjen toimintamalleja ja työskentelytapoja. Usein haluttuun lopputulokseen työtehtävässä voi päästä monella eri tavalla; tärkeää on pysähtyä tarkastelemaan, onko opittu tapa paras itselle ja pyrkiä tunnistamaan, pääsevätkö omat vahvuudet oikeuksiin vai voisiko tehtäviä suorittaa eri tavoin. 

Keskeistä tulevaisuuden työelämätaidoissa on siis kyky yhdistellä eri osaamisalueita ennakkoluulottomasti toisiinsa, kuten tässäkin tekstissä tehtiin. Näillä eväillä on helpompi suunnistaa omalla urapolulla ja työelämässä eteenpäin, kohti mieleisiä, innostavia ja merkityksellisiä tehtäviä. 

  

Kirjoittaja
Taru Puukko
Yrittäjä MITEN Jaksan.Ehdin.Onnistun.™ -valmennuskonseptin taustalla.
Vahvalla työhyvinvointi-twistillä varustettu työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäjä.
Motto: Kun kehitetään ihmisiä, tulisi huomioida prosessit. Kun kehitetään prosesseja, tulisi muistaa ihmiset. 

 Vieraskynän kirjoittaja Taru Puukko / Uralifti




Tämä Riikka Seppälän Vieraskynä-kirjotus julkaistaan osana Talentchainin Nuori mieli -aiheista teemaa, jossa käsittelemme näkökulmia ja työkaluja nuoren mielen hyvinvointiin. Pidämme seuraavan Nuori mieli – tapahtuman 2.4.2020 Teams-tapahtumana aiheesta Mielen hyvinvointi osaksi yrityskulttuuria. Päivän ohjelmaan ja ilmoittautumiseen tästä.

Riittämättömyyden uuvuttamat – 2020 työelämää nuoren naisen silmin

Nuoret naiset uupuvat työelämässä hälyttävää vauhtia, sama ilmiö näkyy myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Suomessa mielenterveyden ongelmat ovat jo nyt kirkkaasti suurin syy Kelan korvaamiin sairaspoissaoloihin. Niiden kasvu on ollut jyrkkää aina 1990 – luvun puolivälistä. Millaista johtajuutta modernissa työelämässä tarvitaan, jotta tämä huolestuttava kehityssuunta saadaan pysäytettyä?

  • Kohtaa minut alistamalla ja minä väistän syrjään, laitan muten päälle ja luukut kiinni. Piiloudun ja nostan suojukset pystyyn.
  • Anna löyhä suunta tai liian epämääräinen työtehtävä ja minä peitän epävarmuuteni ylisuorittamalla. Kestän vaikka mitä todistaakseni osaamiseni ja potentiaalini.
  • Anna minulle kehittävää palautetta ja syytän itseäni huolimatta siitä, kuinka kovasti olen yrittänyt. Käännyn itseäni vastaan.

Nämä lauseet löytyvät upean, minulle läheisen nuoren naisen itselleen kirjoittamasta tekstistä. Kyseessä on puhtaasti terapiamielessä syntynyt kirjoitus siitä, miten työelämä uuvutti ahkeran, älykkään ja sosiaalisesti lahjakkaan ”kympin tytön” kaksi kertaa hyvin lyhyen ajan sisällä. Sen nuoren naisen, joka ulos päin näytti itsevarmalta, energiseltä ja nälkäiseltä työelämän uudistajalta. Mutta se, mitä pinnan alla on, ei näy ulos.

Olin onnekas ja sain lukea tämän visusti varjellun kirjoituksen. Ja että sain jakaa siitä pienen pätkän myös sinun kanssasi.

Se, mitä lauseiden takaa löytyy, jos uskaltaa katsoa riittävän syvälle, on pelottavaa.

Nuoren itselleen asettama rima on pilvissä ja odotukset itseä kohtaan monta kertaa täysin kohtuuttomat. Ensimmäisestä päivästä lähtien pitäisi olla valmis tai vähintäänkin antaa se vaikutelma ulospäin. Omaan haavoittuvuutta ei uskalleta näyttää, vaikka pinnan alla jäytäisikin vimmattu epävarmuus ja kamppailu oman olemassaolonsa puolesta, nuoren etsiessä paitsi itseään, myös turvallista yhteyttä, hyväksyntää ja sitä kautta muodostuvaa paikkaansa maailmassa.

Riittämättömyyden uuvuttamat

Jatkuva oppiminen, kiireen ja tehokkuuden tavoittelu, monimuotoiset työympäristöt, työn ennakoimattomuus, sosiaalinen paine ja vaihtuvat tiimit ovat kaikki omiaan lisäämään kuormitusta työssä. Erityisesti asiantuntijatyössä saa olla koko ajan anturit ojossa skannaamassa onko projekteja riittävästi ja oma mieli saa epäilemään olenko vielä riittävän hyvä, pidetäänkö minusta vielä, vanhentuiko osaamiseni jo? Riitänkö? Stressi ja paine kuitenkin myös kuuluvat oleellisena osana työelämään, eivätkä ne automaattisesti johda uupumiseen.

Ulkoista painetta merkittävämmäksi stressitekijäksi on tutkimuksissa tunnistettu erityisesti nuorten naisten osalta kokemus merkityksettömyydestä ja riittämättömyydestä. Riittämättömyys on eräänlainen irrallisuuden tila ja siitä erityisen vaarallinen, että se myös muokkaa käsitystä itsestä oppijana. Lisäksi tiedetään, että juuri nuoret naiset hakevat usein syytä kokemiinsa paineisiin itsestä. Riittämättömyys ja siihen liittyvä häpeä vaikuttavat olennaisesti myös itsetuntoon ja identiteettiin, pahimmillaan nuoren koko tulevaisuuteen.

  • Minä en ole riittävän hyvä, aina voi tehdä vielä astetta paremmin, nopeammin tai tehokkaammin. Vähän vielä ekstraa ja he huomaavat minut ja sen potentiaalin, joka herkän pinnan alta löytyy, ajattelee moni nuori.

Niin myös tämä minulle rakas nuori, josta kerroin sinulle aiemmin. Hän myös kirjoitti näin itselleen: ”Vaativan luonteeni takia olen nuoresta iästäni huolimatta joutunut käymään läpi jo parikin uupumusjaksoa ja nyt koitan opetella myötätuntoa itseäni kohtaan ja järkeistää vaatimuksia, sekä itse itselleni asettamia että muiden. Tiedän olevani tunnollinen ja herkkä ja samaan aikaan kunnianhimoinen ja vaativa itselleni.”

Näe minut. Älä ohita.

Jokainen meistä on valmis tekemään aika epätoivoisiakin tekoja tullaksemme kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi. En siksi voikaan olla miettimättä, kuinka suuresti nuorten naisten uupumiseen vaikuttaa kiireen myötä lisääntynyt kohtaamattomuuden kulttuuri, jonka kanssa monet organisaatiot parhaillaan kamppailevat.

Voisimmeko ennaltaehkäistä uupumusta yksinkertaisesti paremmalla läsnäololla, jokainen oman roolimme kautta, pysähtymällä ja kohtaamalla nuoret kiireettömästi ja kysyen; Mitä sinulle kuuluu? Mitä kaipaat juuri nyt? Miten voisin auttaa? Jo näillä kolmella kysymyksellä uskon, että pystymme lisäämään nuorten hyvinvointia työssä ja vahvistamme samalla heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pärjäämisen kokemusta.

Voisimmekos siis sopia, että ensi kerralla kun kohtaamme nuoren naisen uransa ensi askelilla, sen sijaan, että sanomme: ”tämä on nyt sinun näytön paikkasi” – sanoisimmekin: ”tämä on meille innostava mahdollisuus opettaa toisiamme.”

Kirjoittaja,

Riikka Seppälä

Valmentaja, yrittäjä ja Dare to Lead – sertifioitu fasilitaattori, Sitomo Oy

Perustaja ja tuottaja, Erityisvoimia.fi




Opiskelijan kannattaa pohtia työllistymismahdollisuuksia ja osaamisportfolion tuottamista jo opiskeluidensa aikana. Työllistyminen oman alan tehtäviin ei ole enää mitenkään päin läpihuutojuttu ja työnhaussa on osattava erottautua muista valmistuvista. Lisäksi työelämä muotoutuu uudelleen jatkuvasti. Talentchain ja Y-Kampus starttaavat nyt yhteistyökurssilla Tulevaisuuden työelämätaidot, joka vie opiskelijat lähemmäksi työelämää ja oman työuran suunnittelua. Lisäksi se haastaa opiskelijoita sisällöntuottajiksi.

Työelämälähtöisellä kurssilla tutustutaan opiskelijan urapolkuun työelämätaitojen näkökulmasta. Lisäksi pohditaan, mitä taitoja tarvitaan 2020-luvun työelämässä ja mitä ovat työelämätaidot ylipäätään. Opiskelija tutustuu omavalintaisiin, laadukkaisiin lähdemateriaaleihin työelämätaidoista ja tuottaa sen jälkeen kaksi julkaisua Talentchain-verkoston nettisivuille ja somekanaviin. Kurssin tarkoitus on tuottaa korkealaatuista pohdiskelua työelämätaidoista ja haastaa opiskelijoita sisällöntuotantoon.

Kurssille voi osallistua kuka tahansa uudessa korkeakouluyhteisössä opiskeleva Y-Portfolion kautta. Olemme erittäin innoissamme tästä yhteistyöstä!

Siirry tästä opiskelijan kurssikuvaukseen ja tutustu Y-Kampuksen meininkeihin tästä.

 

P.s. Neljä vuotta sitten Y-Kampuksen asiantuntijavideoissa ennustettiin myynnin ja markkinoinnin näkymiä. Miltä tilanne näyttää nyt mielestäsi?




Mitä työelämätaitoja sinulla olisi hyvä olla hallussasi? Mitä taitoja sinun kannattaa korostaa työnhakutilanteissa tai CV:ssäsi? Millainen on tulevaisuuden lukujärjestys? Näitä teemoja miettii moni – varsinkin kun ollaan siirrytty 2020-luvulle ja työelämä tuntuu yhä hähmäisemmältä. Pääsin kuulemaan futuristi ja startup-yrittäjä Perttu Pölösen ajatuksia tulevaisuuden taidoista marraskuussa Talentchain-jäsenen 6Aika DuuniPolun päättäjäistapahtumassa Tampereella ja koostin tähän juttuun hänen parhaimpia palojaan höystettynä omilla ajatuksillani.

1. Rakensitko identiteettisi ammattisi varaan?

Kenellekään ei tule yllätyksenä se, että työelämä ja työnimikkeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Huolimatta tästä tiedosta, saattaa kuka tahansa vähän vaivihkaa rakentaa omaa identiteettiään ja minäkuvaansa sen pohjalle, mitä tekee päivisin klo 8-16 tai 9-17 välillä. Tämä on pelkästään luonnollista – onhan leipätyömme useimmilla eniten viikosta aikaa vievä aktiviteetti. Usein myös uusiin ihmisiin tutustutaan melkein ensimmäiseksi kertomalla, mitä tekee työkseen. Tällaisesta ajattelusta kannattaa kuitenkin pyristellä eroon. Pertun sanoin: ”Jos joku haastaa työtäsi, haastaa hän samalla identiteettiäsi.”

Voisin täydentää edellä esitettyä parillakin syyllä: Ensinnäkin, jos henkilö irtisanotaan esimerkiksi yt-neuvottelujen johdosta, loppuu häneltä työt mutta myös identiteetti sitä myöten. ”Olin ennen myyjä, mutta nyt en ole mitään” ei tietenkään pidä paikkansa. Jos kuitenkaan identiteetti ei ole sisältänyt mitään muuta, voi edellä esitetty ajatus alkaa tuntua siltä. Toiseksi, työelämän ja työsuhteiden pirstaloituessa useita töitä ja projekteja tehdään samanaikaisesti yhä enemmän. Osa tekee samaa työnkuvaa usealle työnantajalle, mutta moni käyttää eri taitojaan eri työnantajille tai asiakkaille. Yhteen ammattinimikkeeseen hirttäytyminen voi toimia henkisenä esteenä omien taitojen sanoittamiselle ja kehittämiselle sekä uusien haasteiden vastaanottamiselle. Voimme tässä kohtaa matkia Pölöstä itseään; hän kuvailee itsensä keksijäksi, futuristiksi, kirjailijaksi, puhujaksi ja säveltäjäksi nettisivuillaan.

2. ”Taidot siirtyvät alhaalta ylös.”

En totta puhuen enää muista, mitä Pölönen tuolla tarkoitti. Laitoin sen otsikoksi, koska se kuulosti hienolta. Hänen tarkoitusperänsä oli kuitenkin nostaa jokaisesta esiin taitoja yleismaallisempia taitoja, joita voidaan kehittää paremmiksi kuin liian sitovia ammattinimikkeitä. Oletko vaikkapa organisoija, generalisti, kirkastaja, sanoittaja, visionääri tai näiden yhdistelmä? Ideana on kuvata taitoja, joita voi monistaa useisiin tilanteisiin ja hyödyntää eri tehtävissä tai organisaatioissa – miksi ei myös vapaa-ajalla.

Osa edellä mainituista nimikkeistä kuulostaa omaan korvaan vähän liian Amerikalta ja ylikorostetusti Linkediniin sopivalta, mutta mitä sitten – kielemme elää jatkuvasti. Sitä paitsi, voihan sitä keksiä paremmin suomalaiseen suuhun sopivia nimikkeitä: kaikessa vähän hyvä, jokseenkin kiinnostunut suorittavasta työstä, kolmen vuoden sisäänajon jälkeen riittävän hyvä tiimityöntekijä, ahkera puurtaja joka ei ikinä halua ottaa kunniaa mistään tai insinöörimäinen ja suoraan sanottuna vähän eriskummallinen virittelijä. Mitä omaperäisempiä taitoja nostaa esiin, tulee varmasti ainakin huomatuksi.

3. Hyvä on loistavan pahin vihollinen

…ja mitä parempia meistä tulee, sitä varovaisempia samalla. Perttu antoi realistisen verbaalisen peilin, jota vasten voi miettiä omaa työelämäpolkuaan ja osaamistaan, miksei myös elämäänsä kokonaisuutena. Onko sinulla tällä hetkellä kaikki riittävän hyvin? Oletko riittävän hyvä työssäsi? Oletko riittävän hyvässä työpaikassa?  Jokaisen tulee tietenkin tarkastella tilannettaan juuri siitä lähtökohdasta missä on, mutta onko elämässäsi nyt jotain sellaista, mihin olet selkeästi vain tyytynyt etkä enää pyristellyt pidemmälle kyvyistäsi huolimatta?

Työkaluja tällaiseen pohdintaan on vähintään yhtä monta kuin pohtijaakin. Perttu esitteli IKIGAI-nimisen kehikon, jossa omaa osaamista tutkitaan neljästä eri kulmasta. Ympyröiden yhtymäkohdasta voikin löytyä sinun seuraava juttusi, jos pohdit jokaista aluetta huolella ja pyydät vielä kavereiltakin arviota. Jos sinulla nykyisessä asemassasi täyttyy vain kolmen ympyrän vaateet, olet todennäköisesti otsikon mukaisessa hyvä-tilanteessa. Mikä muutos veisi sinut kohti loistavaa?

IKIGAI

4. Tulevaisuuden lukujärjestys

Miltä näyttää tulevaisuuden lukujärjestys? Vaikea sanoa; kuten tunnettua, etenkin tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa. Omaan ”lukkariinsa” Pölönen oli valinnut 12 erilaista teemaa ja taitoa, joiden tärkeys kasvaa tulevaisuudessa. Miten tämä lukkari eroaa taitojen listauksesta, jäi ainakin minulle vielä selittämättä. Taidoissa oli kuitenkin monta tekijää, jotka tekevät meistä hyvällä osaamisella varustettuja tulevaisuuden työelämään.

tulevaisuuden lukujärjestys

Mitä näistä taidoista osaat jo esim. nykyisen työsi tai harrastustoimintasi kautta? Onko jokin taito sellainen, jonka haluat kartuttaa ja josta haluat oppia lisää? Oletko samaa mieltä näistä taidoista? Pertun uusin kirja kantaa samaa nimeä kuin tämän kappaleen otsikko. Kannattaa tutustua kirjaan, jossa avataan jokainen taito paremmin.

Laura Vainio
Talentchain-projektipäällikkö
040 129 2011 / laura.vainio@talentchain.fi




Nuorten parempaa työllistymistä edistävä Talentchain -ketju järjesti maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2019 Nuorten mieli vahvaksi työpaikoilla -keskustelutilaisuuden Tampereella siitä, miten nuorten mielen vahvistumista voitaisiin tukea paremmin työpaikalla. Keskustelussa oli mukana laaja ja monipuolinen edustus yrityksistä, työterveydenhuollon organisaatioilta ja Tampereen kaupungilta. Keskustelun pohjana toimi erilaiset oikeassa yritysten arjessa esiin nousseet nuorten mielenterveyteen liittyvät caset. Näistä esimerkkitapauksista herännyt keskustelu auttoi hahmottamaan tämän hetken tilannetta monelta eri kantilta. Keskusteluissa nousi esiin useita uusia ratkaisuideoita, joita niin yritysten, työterveystalojen kuin julkisen puolen organisaatioiden voisi olla hyödyllistä lähteä edistämään. Pääteemat jakautuivat kolmeen isompaan otsikkoon: nuorten työelämätaidot, läsnäoleva johtaminen ja perusymmärrys henkisestä hyvinvoinnista sekä työterveyden ja yritysten välinen yhteistyö.

Nuorten mieli vahvaksi työelämässä -tilaisuudessa osallistujia keskustelemassa siitä, miten nuorten mielen vahvistumista voitaisiin tukea paremmin työpaikalla.
Nuorten mieli vahvaksi työelämässä -keskustelutilaisuus maailman mielenterveyspäivänä 10.10.

1. Nuorten työelämätaidot

Syy-seuraus -suhteet kirkkaiksi nuorille

Valmiiksi epätasapainoisen elämän yhdistäminen työarkeen voi olla nuorelle todella raskasta. Henkinen hyvinvointi työelämässä edellyttää sitä, että osaa pitää itsestään huolta myös työajan ulkopuolella. Mitä paremmin nuori hahmottaa työelämän perusteita jo ennen töiden aloittamista, sitä kevyemmällä ja selkeämmällä mielellä hän pystyy sopeutumaan siihen. Työelämään valmistautuminen pitäisikin aloittaa jo lukioissa tai ammattikouluissa. Yrityksissä ollaan pulassa, jos perustaitojen opettaminen kaatuu kokonaan yritysten harteille. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi hyvän arkirytmin hallitsemista. On ymmärrettävä oma vastuu nukkumisesta, ravinnosta ja yleisesti oman hyvinvoinnin peruspilareista. Muuten on mahdoton saada ajatuksia kirkkaaksi työpaikalla.

Työpaikan pelisääntöjen noudattamisen kriittisyys olisi hyvä hahmottaa myös etukäteen edes jollain tasolla. Esimerkiksi: Miksi työpaikalla on työvuorot ja miksi niitä pitää noudattaa? Olisi hyödyllistä edesauttaa nuoria hahmottamaan yritysten toimintaa kokonaisuutena paremmin jo ennen työelämää, jotta nuoret ymmärtäisivät paremmin mikä vaikutus yksittäisillä asioilla on isossa kuvassa. Yksilökeskeinen aikakautemme on korostanut liiaksikin sitä, että mietitään aina ensin mitä itse haluaa ja vasta sitten sitä, miten yhteisö toimii reilusti kaikkien kannalta.

Riittävä alkuperehdytys uusille työntekijöille nähtiin tärkeäksi tekijäksi, jolla voidaan tukea nuorten jaksamista ja työelämätaitojen vahvistumista. Työnantajan kannattaa panostaa paljon siihen, että yrityksen pelisäännöt ja muut toimintamallit kerrotaan hyvin selkeästi uusille työntekijöille. On hyvä avata konkreettisilla esimerkeillä, että mitä tässä yrityksessä odotetaan työntekijältä ja mitä taas työntekijä voi odottaa työnantajalta. Samoin on hyvä avata käytännön esimerkkien kautta, mitä tässä yrityksessä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Vaikka nuoret odottavat yrityksiltä yhä enemmän joustavuutta eri asioissa, työnantajan kannattaa alussa kuitenkin kertoa rohkeasti ja suoraan, että missä asioissa voidaan joustaa ja missä taas ei. Työaikojen joustavuudesta keskusteltaessa esiin nousi mielenkiintoinen huomio. Useammassa yrityksessä oli huomattu, että ne nuoret, jotka kaipaavat kaikista eniten joustavuutta ja etenkin lyhyempiä tuntimääriä itselleen, olivat usein niitä, joilla oli eniten henkisen puolen sairauspoissaoloja. Työaikojen liika joustavuus ei välttämättä ole aina paras ratkaisu myöskään nuoren kannalta. Samaan aikaan moni keskusteluun osallistuja oli kuitenkin myös sitä mieltä, että jonkinlaista joustavuutta varsinkin työaikoihin on pakko lisätä yrityksissä, koska se on noussut niin merkittäväksi asiaksi nuorten odotuksissa yritystä kohtaan.

Nuorten on hyvä tietää työelämän syy-seuraus -suhteesta sekä liiketalouden perusteista, jotta he voivat ymmärtää kokonaisuuden ja oman osansa sen rakentumista.

Ymmärrys liiketalouden perusteista

Liiketalouden perusteiden ymmärtäminen on myös yksi hyvä kokonaisuuden hahmottamista edistävä asia. Kun nuori ymmärtää perusperiaatteet siitä, mistä raha yritykseen tulee ja mihin sitä kuluu, hän hahmottaa paremmin myös oman tärkeän roolinsa kokonaisuudessa. Vaikuttaa siltä, että nuoret hahmottavat yrityksen talouteen ja myös omaan taloudenhallintaansa liittyviä asioita yhä heikommin. Siksi esimerkiksi palkanmaksuperiaatteita käydään yhä enemmän nuorten kanssa läpi työpaikoilla. Yritysten vastuu liiketoiminnan avaamisessa on siinä, että rahasta ja luvuista uskalletaan yksinkertaisesti puhua avoimesti ja läpinäkyvästi. Tämä pätee myös sairastumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Yrityksissä on oltava taitoa avata sairastumisista aiheutuvat kulut niin, että työntekijät tietävät mitä sairastuminen maksaa, mutta samalla niin, että sairastamisesta koettu häpeä saadaan kitkettyä pois ihmisten mielistä.

Mahdollisia uusia ratkaisuja:

  • Yritysten ja työterveystalojen yhteistä valmennusta lukio- ja ammattikouluihin
  • Kokonaisuuksien hahmottamisen valmennusta nuorille ennen työelämää tai työelämässä
  • Yrityksissä kiinnostavien taloudesta kertovien valmennusten pitäminen

2. Läsnäoleva johtaminen ja perusymmärrys henkisestä hyvinvoinnista

Kyky kohdata ihminen ihmisenä

Esimiestyö nousi odotetusti yhdeksi suureksi voimavaraksi nuorten mielen vahvistamisessa. Nykypäivän esimiehen on kyettävä kohtaamaan ihmiset kokonaisina ihmisinä ja puhumaan muustakin kuin työstä. Esimiehen on myös uskallettava tuoda itsensä kokonaisena työpaikalle eli avattava omia heikkouksia ja vahvuuksia ympärillä oleville ihmisille. Etenkin nuorten työntekijöiden on hankala luottaa sellaiseen esimieheen, joka tekee työtään vain esimiesroolin ja -tittelin kautta paljastamatta jotain myös itsestään ihmisenä. Esimieheltä ei odoteta kuitenkaan sankarimaista taitoa ratkoa kaikkia eteen tulevia haasteita. Ennemmin häneltä odotetaan rohkeutta olla oma itsensä, kykyä avoimuuteen ja aitoon läsnäoloon, halua oppia tuntemaan itsensä entistä paremmin ja ennen kaikkea kykyä kohdata omat ihmiset rohkeasti aiheessa kuin aiheessa. Esimies, joka kokee mielenterveysasioista puhumisen liian kiusallisena, eli ole kykeneväinen johtamaan ihmisiä kokonaisina ihmisinä.

Ihmisten kohtaamien keskittyneesti ja kuunnellen vaatii aikaa. Kiireessä tulospaineen alla käy helposti niin, että keskustellaan vain akuuteimmista työhön liittyvistä asioista. Esimiestyön suunnittelussa ja koko yrityksen toimintaa mietittäessä olisi oleellista tarkastella sitä, että onko tässä yrityksessä ylipäätään tilaa keskustella kokonaisvaltaisemmin ihmisten kanssa. Olisi tärkeää löytää tasapaino sille, mitkä asiat ja tilanteet hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti eteenpäin ja mitkä hetket ovat taas niitä, joissa on mahdollisuus syventyä toiseen ihmiseen paremmin. Kun nuori huomaa, että tässä yrityksessä on myös niitä paikkoja, joissa oman henkisen jaksamisen voi tuoda rohkeasti esille, hän myös todennäköisesti kertoo tästä puolestaan avoimemmin.

Ihmisen lyhyt oppimäärä -osaaminen kaikille

Keskusteluissa heräsi ajatus siitä, että mielen hyvinvoinnin perustietous olisi tärkeä taustatuki esimiestyössä. Kun esimiehellä on perusymmärrys siitä, mitä esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus tarkoittavat, hän osaa todennäköisesti rohkeammin ottaa niihin liittyviä asioita itsekin puheeksi. Psyykkisten sairauksien tuntemisten lisäksi vieläkin tärkeämmäksi nähtiin se, että niin esimiehet kuin kaikki muutkin työntekijät ovat tietoisia siitä, miten henkistä hyvinvointia ylläpidetään, mitkä ovat hälytysmerkkejä voimavarojen uupumisesta ja miten hyvinvoinnin heikkenemiseen tulisi itse reagoida. Olemme tottuneet tunnistamaan fyysisen terveyden muutoksia paremmin kuin henkisen puolen heilahtelua. Mitä enemmän teemme ajatustyötä ja henkistä läsnäoloa vaativia töitä fyysisten töiden sijaan, sitä selkeämmin nousee myös esiin henkisen puolen ongelmia. Tiedetään, että fyysinen ja henkinen puoli ovat tiiviisti kietoutuneet toisiinsa ja siksi voisi olla hyödyllistä nostaa henkisen terveyden ymmärtäminen yrityksissä vähintään yhtä vahvaksi kuin fyysisten sairauksien ymmärrys.

Nuorilla itsellään on myös välillä haasteita hahmottaa sitä, mikä on varsinaista mielen sairastumista ja mikä taas on normaaliin elämään kuuluvaa huonompaa fiilistä ja siitä johtuvaa yleistä huonoa oloa. Tämän vuoksi henkisen hyvinvoinnin perustietous olisi erittäin oleellista avata myös nuorille itselleen. Henkisen hyvinvoinnin perustietous voisi pitää sisällään myös itsensä tuntemisen taitoa. Kun tuntee riittävällä tasolla omat vahvuudet ja heikkoudet, on ehkä helpompi myös aktiivisesti kehittää henkisen puolen kestävyyttä. Tällaisten taitojen edistäminen olisi hyvä huomioida jo ennen työelämää koulumaailmassa, mutta viimeistään työpaikalla, mikäli siitä ei ole valmiiksi tarpeeksi ymmärrystä.

Läsnäolo ja keskustelu auttavat arvioimaan nuoren tilannetta.

Turha varovaisuus pois keskusteluista

Moni yrityksen edustaja totesi keskusteluiden aikana, että mielenterveysasioista juteltaessa yksi jarruttava tekijä on se, että toisen ihmisen henkisestä hyvinvoinnista puhuminen koetaan liiaksi vaaroja sisältäväksi aihealueeksi. Pelätään sitä, että henkilökohtaisista asioista juteltaessa tulee tehneeksi jotain rikkomuksia lakiin tai muihin linjauksiin liittyen. Toiseksi pelonaiheuttajaksi koettiin nykypäivän tuomitseva ilmapiiri siitä, jos tekee jonkun virheen. Esimies voi siis nähdä itselleen turvallisemmaksi sivuuttaa paljon vaaroja sisältävän aihepiirin keskustelut kokonaan. Terveydenhoidon ammattilaiset osasivat vastata hyvin tähän pelkoon. He muistuttivat ensinnäkin siitä, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden työterveydestä ja työturvallisuudesta. Jokaisella ihmisellä on myös kyky olla inhimillinen toista ihmistä kohtaan ilman psykologin ammattitaitoa. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisyydestä eikä rakettitieteestä. Maalaisjärjellä pääsee siis pitkälle. Turha pelko olisi hyvä saada karsittua pois henkisen terveyden keskusteluista. Samalla todettiin myös, että epätietoisuus siitä, mitä saa tehdä tai sanoa ja mitä taas ei sanoa tai tehdä, aiheuttaa varmasti turhaa pelkoa. Yrityksissä olisi sen vuoksi tärkeä tehdä hyvin yksinkertaiset ohjeet siitä, mitä tehdään, kun ilmenee haasteita henkisen terveyden kanssa. Ohjeistettaisiin muun muassa mihin ollaan yhteydessä ja milloin on kyse akuutista tilanteesta.

Mahdollisia uusia ratkaisuja:

  • Rohkean kohtaamisen taito tulisi huomioida yrityksissä jo esimiesten rekrytointia tehdessä ja samoin yhtenä valmennuksen osa-alueena
  • ”Ihmisen lyhyt oppimäärä” esimiestyön yhdeksi perusedellytykseksi
  • Oma varhaisen tuen malli henkisen terveyden edistämiseen
  • Kaikkiin yrityksiin selkeät ja yksinkertaiset ohjeet esimiehille siitä, miten toimia mielenterveysasioissa. Työterveystalot voisivat olla tässä päävastuussa.
  • Uusia tapoja harjoitella haastavia henkiseen jaksamiseen liittyviä keskusteluja. Eri yritysten yhteistyö ja vertaistuki voisi toimia tässä asiassa. Mukana voisi olla myös psyykkisen puolen ammattilainen antamassa lisäymmärrystä tilanteisiin.

3. Työterveyden ja yritysten välinen yhteistyö

Monessa keskustelupöydässä nousi esille huomio siitä, että työterveyden yritysten ihmisten ovat arjessa liian kaukana toisistaan. Molemmat osapuolet kuitenkin selvästi kaipaavat tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä. Tämä edesauttaisi kaikkien menestymistä. Suurin ongelma vaikuttaa olevan molemminpuolinen tiedonpuute ja sen myötä ymmärryksen puute yleisesti toisen osapuolen toiminnasta. Olisi siis tärkeää päästä lähemmäksi toisia ja saada kunnon yhteys molempien tahojen ihmisten välille. Yrityksissä voidaan harmitella esimerkiksi sitä, miksi työterveys ei ota laajemmin selvää asioista, vaan tekee analyysia liian kapeasti yksittäisten ihmisten puheiden perusteella. Työterveyden edustajat taas kuulisivat mielellään laajemminkin yritysasiakkaidensa arjesta ja siitä, mitä kaikkea muuta ihmisten hyvinvointia tukevaa toimintaa yrityksissä harjoitetaan kuin työterveyteen liittyvät asiat. Kun molemminpuolinen ymmärrys on liian pientä, on helppo vierittää hyvinvointiongelmiin liittyviä syitä toisen osapuolen harteille.

Mahdollisia uusia ratkaisuja:

  • Matalampi kynnys kolmikantatapaamisiin ja niiden seurantaan. Yrityksissä tarvitaan lisää rohkeutta esimiehiltä ehdottaa kolmikantatapaamisia ja työterveydessä taas rohkaisua tähän asiaan.
  • Työnkuvan muokkausta tarpeen vaatiessa. Työterveys voisi auttaa ideoinnissa, kun mietitään voisiko henkistä kuormaa pienentää, jotta työkyky kuitenkin säilyisi. Joskus pelkää työajan muokkaaminen voi olla riittävä apu tilanteeseen.
  • Töihin paluu sairausloman jälkeen: tämä on usein kriittinen hetki nuoren kohdalla, kun kyseessä on henkiseen puoleen liittyvä sairausloma. Työterveyden kanssa voisi olla hyödyllistä valmistautua yhdessä tähän hetkeen. Työpari voisi toimia tässä hyvin. Puhuttiin myös vertaistuesta yrityksen sisällä niin, että joku vastaavan tilanteen kokenut voisi olla alkuun auttamassa. Myös työpaikan ulkopuolinen vertaistukiryhmä voisi toimia hyvin.
  • Yritysten johto on avainroolissa yhteistyön suhteen. Jos johdossa korostuvat täysin toisenlaiset asiat kuin henkisen terveyden tukeminen, moni hyvä työterveyden toimenpide menee helposti hukkaan. Työterveys voisi edellyttää yritysten johtoa sitoutumaan tiettyihin asioihin mukaan vaikkapa vuosittaisissa keskusteluhetkissä. HR-osaston ei tarvitsisi olla aina kontaktipinta yrityksiin. Ideaalitilanteessa yrityksen strategiset tavoitteet olisivat linjassa työterveyden tavoitteiden kanssa.

Monialainen keskustelu nuorten mielen vahvistamisesta osoitti, että on olemassa paljon asioita, joita voidaan tehdä nuorten mielen vahvistamiseksi. Kun yritykset, työterveystalot ja julkisen puolen tahot saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, on mahdollista saada nopeitakin parannuksia nuorten henkisessä hyvinvoinnissa.

Kirjoittaja
Veera Lehtismäki
Toimitusjohtaja Soldem
Intohimoinen ihmismielen tutkija.
Johtamisessa kulkee vahvasti ajatus: Yhteistyötaidot ovat avain yksilöiden ja yritysten menestykseen!

toimitusjohtaja Veera Lehtismäki




Heippa, Hanna täällä taas! 👋🏻😊

Mie oon tosiaan valmistunut huhtikuun lopussa kosmetologiksi ja tietysti hakenut myös oman alan töitä. Sen oon tosin saanut huomata, että kosmetologin on suhteellisen hankala löytää niitä omia hommia, jos ei oo yrittäjähenkinen ihminen. Niinku mie en esimerkiksi ole. Miulle oli jo koulun alussa selvää, että omaa yritystä mie en tuu laittamaan pystyyn vaan haluaisin päästä ennemmin työskentelemään kosmetiikkaneuvonnan ja -myynnin pariin. Se on se miun ykkösunelma. Koulussakin se oli nimenomaan se neuvonta ja myynti, joista mie nautin kaikista eniten. Niitä paikkoja on kuitenkin rajallisesti verrattuna siihen, miten paljon meitä kauneudenhoitoalan ammattilaisia täällä Tampereellakin on. Varsinkin niitä ammattilaisia, joilla on jo useamman vuoden kokemus alalta.

Sitä kun on ite vielä tosi untuvikko sen suhteen, että ainut kokemus alalta on lähes vuoden työssäoppiminen koulun hoitolassa, jota kuitenkin pohjustaa monen vuoden intohimo meikkaamiseen ja ihonhoitoon omassa arjessa.

Mie oon kuitenkin avoin kokeilemaan myös ihan muita töitä, joissa vaan pääsen tekemään asiakaspalvelua sekä myyntiä. Oon valmis kokeilemaan myös semmosia töitä, joita en välttämättä ois ikinä osannu edes kuvitella tekeväni. Kaikki työkokemus on kuitenki aina hyvästä, ja antaa mahdollisuuden kehittää itseään ja oppia sen, mikä ei välttämättä oo se oma juttu. Sekin on kuitenkin vahvuus tunnistaa, että mihin työhön ei itse sovi syystä tai toisesta.

Näitten kokemusten kautta pyrin raivaamaan oman polkuni jonnekkin oman alani myyntitöihin. Se on miun tavoite, ja sitä kohti tässä kuljetaan. Vaikka se tie ois kuinka pitkä, niin mie oon valmis tekemään töitä sen eteen, että saavutan sen oman unelmani. Että saisin vielä joku päivä sanoa, että kyllä, mie teen nyt JUST niitä töitä, mistä mie haaveilin sillon kun alotin opiskelemaan kosmetologiksi. Yks askel kerrallaan, mutta vielä joku päivä päästään perille. ✌🏻




Jos sinä opiskelisit laboratorioalalla, kuinka todennäköisesti päätyisit myynnin tehtäviin kesätöihin? Juho löysi oman työpaikkansa myynnin parissa täksi kesäksi Soldemilla. Valinta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys: hänellä oli takanaan vähemmän onnellinen työkokemus myynnin parissa toisella työnantajalla eikä uusi potentiaalinen työnantaja ollut entuudestaan tuttu. Ilman suosittelijana toiminutta 6Aika DuuniPolun Annina Kipposta Juho tuskin olisikaan tulevaa kesätyöpaikkaansa löytänyt.

Juho oli osallistunut DuuniPolun CV- ja kesätyönhaku -pajaan Tredussa, jossa he olivat kohdanneet Anninan kanssa. Yhdessä he olivat sanoittaneet Juhon osaamista ja miettineet, mitä työnantajia kiinnostavaa CV:hen kirjoitettaisiin. Anninan oli vakuuttanut Juhon määrätietoisuus, sitoutuneisuus ja luotettavuus. Lisäksi Annina oli aiemmin tutustunut Soldemiin yritysvierailulla, jossa oli saanut työyhteisöstä välittävän kuvan. Hän huomasi työpaikan ilmapiiristä, että nuorten omiin polkuihin ja valmennukseen panostettiin. Näin hän yhdisti kaksi tekijää, jotka eivät olisi muuten välttämättä kohdanneet, ja kehotti Juhoa hakemaan töitä myynnin parissa. Hän lupasi Juholle antaa suosituksensa hänestä työnhaussa. Annina myös kertoi suoraan, että työ tulisi olemaan sopivan haastavaa.

Juho myöntääkin olevansa nyt epämukavuusalueella myynnin parissa, mutta ymmärtää saavansa arvokasta työkokemusta omalle polulleen. Kesätyöt jo aloittaneena Juho kertoo oppineensa neuvottelutaitoja, joita voi hyödyntää myöhemmin työnhaussa. Asiakkaille soittaminen on opettanut hänelle myös pitkäjänteisyyttä ja valmiutta käydä toistuvasti keskusteluja ihmisten kanssa. Lisäksi hän on tykästynyt työpaikan rentoon ilmapiiriin ja työkavereihin. Annina puolestaan korostaa, että on ylipäätään tärkeää löytää nuorille työpaikkoja. Näin nuoret pääsevät paremmin elämässä eteenpäin. Kun osaamista kertyy, se tuo itseluottamusta ja suuntaa työnhakuun.

Tämän arvokkaan kohtaamisen mahdollisti Talentchain-verkosto. Suosittele nuori työelämään – se voi olla nuorelle arvokkain kohtaaminen, mitä voit hänelle tarjota.

 

Laura Vainio, Talentchainin projektipäällikkö